+358 500 667 227 info@propdea.fi
MAPIC 2013 – Uusia ideoita metsästämässä!

MAPIC 2013 – Uusia ideoita metsästämässä!

Marraskuinen piristysmatka Cannesiin Mapic-messuille on taas takana. Kauppakeskusammattilaiset kaikkialta Euroopasta kokoontuivat kolmeksi päiväksi Palais des festivals -betonibunkkeriin hiekkarannalle Reed midem -messujärjestäjän hellään huomaan.

Peruselementit olivat jälleen kohdallaan: Aurinko paistoi, paikalliset ulkoiluttivat koiriaan, miehet ja naiset tummissa puvuissaan viipottivat eteenpäin määrätietoisesti ja skumppatarjoilu ständeillä toimi.

Tällä kerralla myös taksit toimivat yllättävän hyvin ja niiden hinnat olivat kohdallaan. Pieniä, joskin odotettavissa olleita käytännön yllätyksiäkin tuli vastaan. Luottokortti piti kuolettaa, sillä pienen perhehotellin omistaja keräsi takuumaksun varjolla kaikki luottokortin tiedot tarkistusnumeroineen punakantiseen respan hyllyllä säilytettyyn vihkoon. Nätisti olivat kaikkien siellä käyneiden matkustajien korttien tiedot samassa paikassa.

Joissain ravintoloissa sai jopa ystävällistä ja nopeaa palvelua. Tämä ei tosin kattanut sitä ravintolaa, joka ei ollut maksanut korttimaksulaitteen maksuja ja kannusti asiakkaitaan nostamaan pankkiautomaatista käteistä laskun maksamista varten. Asiasta luonnollisesti kerrottiin vasta siinä vaiheessa, kun lasku piti maksaa. Vaati pientä periaatteellista, ehkä jopa kiivasta, keskustelua ennen korttimaksun järjestymistä.

Huomasimme myös, että jos tyytyy vain kävelemään pienen pastisbaarin ohi astumatta sisään, olo on hyvä seuraavanakin päivänä.

Itse messut olivat pienemmät kuin viime vuonna, järjestäjän ilmoituksen mukaan paikalla oli noin 8 300 messuvierasta. Selvänä trendinä näkyi, että yritykset olivat lähettäneet paikalle aiempaa pienempiä delegaatioita ja vain niitä henkilöitä, joiden oli välttämätöntä olla läsnä. Vuokrausneuvotteluja ja käytiin ständeillä jälleen tiiviisti, vaikkakin vähittäiskauppiaiden määrä olikin aiempaa pienempi.

Mapicista jäi matkaan myös työhön liittyviä ajatuksia, uusia kontakteja ja hyviä keskusteluja vanhojen tuttujen kanssa. Kysymyksiä heräsi paljon. Miten kauppakeskuksen vähittäiskaupan liiketoiminnan tunteminen vaikuttaa vuokraukseen? Miten kehittyy venäläisten ostokäyttäytyminen itäräjalla ja vaikuttaako uusi venäläiskehitteinen kauppakeskus markkinaan? Ica on aloittanut pienten supermarketvetoisten kauppakeskusten kehittämisen Ruotsissa ja pilotit ovat jo tekeillä. Lontoossa metroasemia kehitetään määrätietoisesti laadukkaiksi palvelukokonaisuuksiksi, kutakin omista lähtökohdista käsin. Mikäli tilaa fyysisille palveluille ei ole, käytetään digitaalisia ratkaisuja. Pitkään Suomea tutkinut kenkäkauppa on päättänyt priorisoida Venäjän valloitusta eikä ketjua toistaiseksi nähdä Suomessa.

Meidän omana MAPIC-teemanamme oli pohtia omia uusia palveluitamme. Auringon paisteessa ajatus kulki. Kehittelytyö on vielä kesken, mutta jatkoa seuraa! Pysykäähän kuulolla!

Kaisa & Pirjo

Portinvartijat

Portinvartijat

Syksy alkaa olla jo pitkällä, mutta palataan vielä hetkeksi alkusyksyn tunnelmiin. NCC järjesti mielenkiintoisen ja huolella valmistellun kauppapaikkaseminaarin perjantaina 29.8.2013. Tilaisuuden ehdottomasti kirkkainta antia olivat Paola Suhosen ja Lisa Sounion esitykset.

 

Paola Suhosen puheenvuorossa ihastutti IVANAhelsingin tarina ja ennen kaikkea yhtiön ja sen keskeisten ihmisten tapa ajatella. Muotimaailmassa monet tahot ryhtyvät varta vasten ja väkisin kansainvälistymään sen sijaan, että oltaisiin asenteellisesti ja toimintatavoilta kansainvälisiä jo alun alkaen.

 

Suhonen kertoi esimerkkinä yhtiönsä osallistumisesta muotimessuille. IVANAhelsinki halusi erottua totutusta poikkeavalla lehdistötiedotteella ja jaettavalla mainoskuvalla. Molemmat toimenpiteet tulivat tyrmätyiksi messujärjestäjän toimesta, mutta lämpimästi vastaanotetuiksi messuyleisön puolelta. Virallisten jakokanavien ulkopuolelle jäänyt, tiskin alta jaettu mainoskuva päätyi lopulta Italian Vogueen ja keräsi runsaasti huomiota. Suhosen mukaan “muotimaailma oli muutokselle valmis, portinvartija ei.” Voikohan vastaavaan ilmiöön törmätä kiinteistöalalla?

 

Lisa Sounio taas muistutti puheenvuorossaan erottautumisen tarpeesta. Tämä koskee myös kiinteistöalaa. Onko rakentaminen kehitysvaiheessa tärkeämpää kuin lopputuote? Miten tuote erottuu muista? Muistetaanko ja uskalletaanko tarttua pieniin ideoihin ja yksityiskohtiin suuremman tavoitteen saavuttamiseksi – pop-upeista miljöön designiin.

 

Kauppakeskuksissakin näkee silloin tällöin käytettävän raikkaita ja ravistelevia ajatuksia, myös muissa tilatyypeissä niistä voisi olla hyötyä. Arjessa pienet asiat jäävät usein isompien varjoon, vaikka pieniin yksityiskohtiin panostamalla voisi saavuttaa paljon – ja ennen kaikkea erottua!

 

Kiitos NCC:n väki, että saimme olla seminaarissa mukana!

 

Innolla taas kohti seuraavia projekteja,

Kaisa

Outlet-maailman kuulumisia

Outlet-maailman kuulumisia

Propdea jalkautui jo toistamiseen Saksanmaalle tänä kesänä. Tällä kertaa tapahtumana oli ISCS Outlet  Connection Plus –konferenssi Hampurissa kesäkuun puolivälissä. Paikalle oli kerääntynyt niin vähittäiskaupan, kiinteistökehityksen kuin vuokrauksen parissa toimivia henkilöitä ympäri Euroopan. Kaksipäiväinen tapahtuma oli tiukka paketti tietoa ja verkostoitumista. Tapahtuma käsitteli nimensä mukaisesti outlet-keskuksia. Puheenvuoroja oli laidasta laitaan ja kaikki käsittelivät outlet-toimintaa hieman eri näkökulmista. Muotiketjujen edustajat nostivat esille outlet-keskuksien hyvät puolet heidän näkökulmastaan ja outlet-toimijat taas kertoivat alan yleisestä kehityksestä sekä trendeistä.

 

Jotakin outlet-keskuksien suosiosta ja yleisyydestä Euroopassa kertoo se, että 70% eurooppalaisista (ja 75% ostovoimasta)  asuu 90 minuutin ajomatkan päässä outlet-keskuksesta. Huomautuksena, että tässä kohdin Pohjoismaat sekä Venäjä oli rajattu pois Euroopasta. Yhtä kaikki, outletit ovat selvästi tulleet jäädäkseen ja uskon, että niitä nähdään pian yhä enemmän myös pohjoisemmilla leveyspiireillä. Esimerkiksi Kööpenhaminan läheisyyteen avataan ensi kesänä uusi outlet-keskus, joka tehdään jo olemassa olevan City 2 -ostoskeskuksen yhteyteen. Tämä kokonaisuus olisi mielenkiintoista käydä katsomassa sen valmistuttua: miten keskukset profiloituvat ja toimivat yhdessä?

 

Outlet-toimintaa käsiteltiin myös brändien näkökulmasta. Kuinka säilyttää brändin arvo, vaikka sen tuotteita myydäänkin outletissa? Muotialan toimijat näkivät outletit ennen kaikkea hallittuna kanavana menneiden sesonkien tuotteiden myyntiin. Omien outlet-myymälöiden kautta brändit pystyivät siis itse johtamaan ale-tuotteiden myyntiä ja ennen kaikkea ohjaamaan esillepanoa.

 

Tämä näkyikin hyvin vierailukohteessamme Designer Outlet Neumünsterissa, joka sijaitsi puolen tunnin ajomatkan päässä Hampurin keskustasta. Neumünster oli tyylikäs outlet-kylä, jossa liikkeet muodostivat pienen minikaupungin. Myymälät olivat siistejä ja varsinaisia “alelaareja” ei juuri ollut. Tämä kohde ei siis vastannut mielikuvaa jättimäisestä hallista, jossa myydään hajakokoja ja näytekappaleita suurilla aleprosenteilla. Neumünster mainosti, että tuotteet ovat 30-70%:n alennuksilla myynnissä. Alennukset eivät vaikuttaneet mittavilta, mutta toisaalta asioiminen keskuksessa oli miellyttävää ja myymälät siistejä. Ja mikä parasta: liikkeissä pääsi etenemään ilman kyynärpäitä!

 

Hampurin reissu avasi minulle hieman vierasta outlet-maailmaa ja antoi hyvän läpileikkauksen outlet-toiminnasta muualla Euroopassa. Olin aiemmin vieraillut outleteissa jenkeissä, ja Hampurin outlet olikin hyvä esimerkki hieman toisen tyylisuunnan outletista. Jään mielenkiinnolla seurailemaan, mihin suuntaan outlet-maailma kehittyy Suomessa lähivuosina!

 

Kesä ja kärpäset!

Kristina

Markkinointihuumaa Lontoossa

Markkinointihuumaa Lontoossa

Sosiaalinen media, mobiilimarkkinointi, vuorovaikutteiset markkinointikampanjat, kriisiviestinnän tärkeys ­­– näistä teemoista oli ICSC:n järjestämä markkinointikonferenssi (European Marketing Conference) tehty. Lontoon konferenssin kruunasi gaalailta, jossa palkittiin Euroopan parhaat kauppakeskusmarkkinoinnin kampanjat.

 

Ja melkoisia kampanjoita olikin! Parhaiten mieleen jäivät mm. Norjassa pidetty rintasyöpäkampanja, jossa kauppakeskuksen omat työntekijät poseerasivat mainoksissa vaatteitta syöpätietoisuuden levittämiseksi. Melkoista omistautumista! Tanskalaiset taas loistivat kestävään kehitykseen nojaavalla kampanjallaan ”Waste is not just trash. It’s a resource.” Prahalaiset olivat hauskasti yhdistäneet tv-sarjan kuvaukset ja uuden kauppakeskuksen promotoinnin. Liverpoolissa soiteltiin pianoja eri puolilla kauppakeskusta ja tuotiin näin kulttuuria ja rauhoittavaa tunnelmaa hektiseen keskukseen. Suomalaisia kampanjoita ei kilpailussa valitettavasti ollut esillä, ehkäpä jo ensi vuonna?

 

Etenkin Etelä-Afrikka tuntui olevan todella vahvoilla lähes jokaisessa kilpailusarjassa. Kaikki kilpailun voittajat ovat nähtävillä osoitteessa: http://www.icsc.org/uploads/awards/Solal_2013Winners.pdf.

 

Sosiaalisen median hyötykäyttö kauppakeskuksen markkinoinnissa ja viestinnässä puhutti paljon. Monien mielestä hyvä ajatus on, että kauppakeskuksessa pyörisi erityinen palkattu ”Some-tyyppi”, joka päivittäisi kiinnostavaa sisältöä esimerkiksi Facebookiin, Instagramiin tai Twitteriin. Hienointa kaikkien kannalta olisi tietysti, että asiakkaat itse innostuisivat näkemästään ja kokemastaan siinä määrin, että haluaisivat jakaa omia hauskoja kokemuksiaan eteenpäin sosiaalisessa mediassa.

 

Pienelläkin budjetilla voi saada näyttäviä ja puhuttelevia kampanjoita aikaan. Esimerkiksi erilaiset sissimarkkinoinnin tempaukset ovat tästä hyvä esimerkki. Ne perustuvat luoviin ideoihin, yllätyksellisyyteen, ihmisten osallistamiseen ja itsetekemisen henkeen.

 

Lontoon konferenssi oli inspiroiva kokemus, joka innosti ideoimaan ja ajattelemaan uudella tavalla. Sitten vain elämyksiä tekemään!

 

Kesäterveisin,

Jaana

Kauppakeskusyhdistyksen opintomatka Berliiniin

Kauppakeskusyhdistyksen opintomatka Berliiniin

Kolme päivää ja seitsemän kauppakeskusta

 

Opettavainen ja ohjelmantäyteinen Kauppakeskusyhdistyksen opintomatka Berliinissä on takanapäin. Nyt toimistolle palattuamme on aika pohdiskella matkalla kertyneitä oivalluksia.

 

Ensimmäisenä päivänä tutustuimme kahteen keskenään kovin erilaiseen kauppakeskukseen, Eastgate (www.eastgate-berlin.de) ja Das Schloss (www.das-schloss-steglitz.de) Ensin mainittu sijaitsee idässä, toinen lännessä ja molemmat on rakennettu 2000-luvun puolivälissä. Eastgatessa silmiinpistävintä oli rakennuksen lähinnä ulkopuolelta havaittava erikoinen arkkitehtuuri, jonka nähtyään rakennusvuosi pääsi hieman yllättämään. Das Schloss puolestaan oli sisäpuolelta viimeistä yksityiskohtaansa myöten linnamainen, kallistuen jopa aavistuksen kitschmäiseen vaikutelmaan. Modernin ja sliipatun sisäänkäynnin nähdessään harva aavistaa astuvansa linnan uumeniin.

 

Toinen päivä alkoi kehityshankkeen parissa, kun ensi keväänä avattava Bikini Berlin (http://bikiniberlin.de/en) esiteltiin meille. Vaikka kaikki pitävät omaa hankettaan erityisenä ja poikkeavana, voi tätä hanketta pitää aidosti erilaisena. Berliinin suurimman eläintarhan välittömään läheisyyteen sijoittuva kauppakeskushanke vaihtoi arkkitehtiäkin, kun ensimmäinen yritti tehdä liian tavanomaista. Nimensä rakennus on saanut alun perin 50-luvulla rakennetusta talosta, jonka toinen kerros oli avoin ja jossa luonto ja kulttuuri yhdistyivät. Talon malli on sama kuin bikineillä: alhaalla peitettyä, välissä paljasta ja ylhäällä taas peitettyä. Sama idea tullaan toteuttamaan myös uudishankkeessa: näköyhteys eläintarhaan kerrosten välistä rakennuksen läpi säilytetään.

 

Seuraavaksi suuntasimme kohti Tempelhofer Hafen –kauppakeskusta (www.tempelhofer-hafen.com), jonka parasta antia olivat kauppakeskukseen rajoittuva kanaali ja satama-alue. Sinne voi helposti kuvitella itsensä nauttimaan hyvää ruokaa ja juomaa kauniina kesäiltana. Viimeisempänä, mutta ei suinkaan vähäisempänä tutustuimme Berliinin menestyneimpään kauppakeskukseen Alexaan (www.alexacentre.com). Suuret ankkurit päädyissä, toimiva food court, kierrettävä keskialue sekä vapaa-ajan palveluina suurikokoinen kuntokeskus ja upea, tunnelmallinen keilailu-lounge. Lisänä vielä keskuksen otollinen sijainti vilkkaan metroaseman vieressä. Menestyskonsepti näytti niin yksinkertaiselta. Alexan jälkeen kiiruhdimme jo valmistautumaan illan show’hun, joka piti sisällään Show Me –tanssispektaakkelin Friedrichstadt Palastissa, Euroopan suurimmassa teatterissa.

 

Perjantaiaamuna vierailimme Suomen suurlähetystössä. Ulkoasiainsihteeri Christian Heikkinen piti ensimmäisen puheenvuoron Saksan poliittisesta kentästä sekä taloustilanteesta suhteessa koko Eurooppaan. Hänen jälkeensä esiintyi Saksan kauppakeskusyhdistyksen (GCSC) Monika Kubetzki katsauksella Saksan kauppakeskuskenttään. Päällimmäisenä tästä jäi mieleen perustelut sille, miksei saksalaisia konsepteja paljonkaan nähdä Saksan rajojen ulkopuolella. Ketju voi laajentua Saksan sisällä jo pelkästään 200 myymälän vahvuuteen ilman, että myymälöitä on liian tiuhaan. Onneksi Esprit, New Yorker ja Lidl ovat kuitenkin lähteneet myös muille maille. Muidenkin toivotaan liittyvän joukkoon. Tämän jälkeen vuorossa oli omatoiminen tutustuminen Potzdamer Platz Arkaden (www.potsdamer-platz-arkaden.de) kauppakeskukseen. Ennen lentokentälle suuntaamista pääsimme vielä pukemaan kypärät ja liivit vieraillessamme toiseen, keväällä avattavaan kehityshankkeeseen Leipziger Platz 12 (www.leipzigerplatz12.de). Aivan keskustassa sijaitseva kohde odotti pitkään sijoittajaa suoraan alapuolella kulkevan metrolinjan asettaman haasteen vuoksi. Nyt mittava noin 800 miljoonan euron hanke on käynnissä, metrolinja on tunneloitu ja vuokrausaste lähenee jo sataa prosenttia. Neljä kerrosta kauppoja, päälle asuintalot ja hotelli sekä laaja kattoterassialue sijoittuvat historiallisen, 1900-luvun alussa rakennetun yli 100.000 m2 kokoiseksi kasvaneen tavaratalon paikalle.

 

Paljon tuli nähtyä Berliinissä. On aina hauskaa, opettavaista ja inspiroivaa päästä näkemään muiden maiden kauppakeskustarjontaa ja uusimpia projekteja. Näistä kokemuksista voidaan sitten ammentaa aineksia omaankin työhön!

Reissuterveisin,

Hanna